Kiintoaine-neste-uutto(rasvan määritys)

Työn suoritukseen:
Työ suoritettiin aloittamalla siemenet rakeiksi sen jälkeen punnitsemme noin 10g murskattuja pähkinöitä.
Kokosimme sen jälkeen soxlhet-laitteisto. Lisäsimme pyörökolviin kiehumakiviä spaattelin kärjellinen. Punnittiin kiehumakivet ja pyörökolvi 0,001g:n tarkkuudella.
Sitten lisäsimme etanolia  Ja teimme muut vaiheet seuraavaksi.
uuton päätyttyä tislasimme liuottimen pois.
Haihdutimme loput etanolit kolvista pitämällä sitä vesihauteessa.
Kuivasimme kolvia pitkän aikaan.
Sitten kolvi jäähtyi  eksikaattorissa 45minuuttia ja punnitsimme kolvin.

Tuloksiksi saimme
Tutkittava näyte: pähkinä
Näytteen määrä: 10g
tyhjän kolvin massa: 170g
kolvi+ rasva: 213g
rasvan määrä: 43g

Rasva-%= rasvan määrä (g)
                  näytteen määrä(g) x 100% = 43g/ 10g= 100%= 430%

Valmistajan ilmoittama rasva-%= 46g /100G

VirheprosenttI= saatu tulos-oikea tulos= 43g-4,6g= 0,8%

                          oikea tulos                           4,6

Lämmönsiirto levylämmönvaihtimella

Työn tarkoitus

Työn tarkoituksena on perehtyä levylämmönvaihtimen toimintaan ja rakenteeseen, sekä määrittää lämpöhäviöt.

Työssä käytettävät laitteet ja aineet

Työssä ei tarvittu mitään paitsi levylämmönvaihdinta sekä suojalaseja.

Työn suoritus

Ensiksi avaisimme venttiilit ja katsoimme miten vesi virtaa lämmönvaihtimessa, eli mistä vesi tulee sisään ja mistä se poistuu. Sitten aloimme laskemaan veden virtausta ja lämpöhäviötä. Eli otimme veden lämpötilan ulos kun se tuli laitteeseen, ennen kun se meni lämmönvaihtimen läpi ja sitten kun se oli mennyt lämmönvaihtimen läpi ja lähdössä laitteessa.

Tulokset

Lämmin vesi

Kylmä vesi

Lämpötila

Virtaus

Lämpötila

Virtaus

Sisään	Ulos	Tilavuus-virta	Massavirta	Sisään	Ulos	Tilavuusvirta	Massavirta
°C	°C	l/min	kg/s	°C	°C	l/min	kg/s
50	30	20	0,30	13	24	24	0,4
44	33	22	0,36	13	29	14	0,3
48	35	22	0,36	12	28	10	0,2
47	37	22	0,36	13	38	1	0,16
50	38	21	0,36	13	39	7	0,1

Seuraavaksi laskimme veden luovuttaman ja vastaanotetun lämpömäärän. Lopuksi laskimme lämpöhäviöt.

Kuuman veden virtaus	Kylmän veden virtaus	Vastaan-otettu lämpö-määrä	Luovutettu lämpömäärä	Lämpöhäviöt
l/min	l/min	J/s	J/s	%
20	24	1843,6	25140	26,6
22	19	20112	24134	16,6
22	14	13408	19609	31,6
22	10	14647,8	22676	34,9
21	7	10894	17598	38

                                                                                                                               

Lämpöhäviöt olivat suhteellisen suuria. Tilavuusvirtauksen muutos vaikuttaa sekä lämpömäärään että lämpöhäviöön.

Vichyveden Ca-pitoisuus, pH ja sähkönjohtokyky ennen ja jälkeen tislausta.

Työn tarkoitus

Työn tavoitteena oli saada vichyveden kalsium, ph ja sähköjohtokyky selville.
Työssä analysoitiin vichyveden ca pitoisuus titraamalla ennen ja jälkeen.

Tulosten laskeminen

Kalsiumpitoisuus näytteessä laskettiin seuraavasta kaavasta

X= 40,08 ¤ a ¤ c (1000/V)
X=27,2

Sitten laskimme virheprosentin seuraavalla laskutoimituksella

oma tulos(27,2)- oikea tulos (27) x 100%= 0,74
                       oikea tulos

Virheprosentti=0,74 %


Tulokseksi saimme

Mitattu suure               Ennen tislausta            tislauksen jälkeen        Virheprosentti %

Ca-pitoisuus (mg/L)   27                                  alle 1                          0,7

pH                              4,86                               5,26                             0,4

Johtokyky( S/cm)      82                                   82,3                             0,3

pH:n arvo kertoo onko aine hapanta vai emäksistä. Sähkönjohtokyky kuinka aine johtaa sähköä.
Tislaus on toisiinsa liuenneiden aineiden erottamiseksi käytetty menetelmä, joka perustuu seoksessa olevien aineiden eri haihtuvuuksiin. Öljyteollisuudessa käytetään esimerkiksi. tislausta. Öljyteollisuudessa raakaöljy tislataan jakeiksi, joilla on kullakin omat ominaisuutensa ja käyttötarkoituksensa
Kemianteollisuudessa aineita puhdistetaan käyttöön raaka-aineista sekä fermentointi- tai reaktioseoksista. Tislattuja alkoholijuomia valmistetaan tislaamalla fermentointiseoksesta.

Työn onnistuminen: Työ onnistui pääasiassa ihan hyvin, mutta jotain virheitä tapahtui ja siksi emme saanet hyvää tulosta tislauksen jälkeisestä tuloksesta, mutta virheprosentti oli suht hyvä ja työ onnistui pääasiassa hyvin.

Takon tehtaan esittely

Metsä Board Tako
 Valmistavat kartonkia
Tunnetaan nimellä Takon kartokitehdas. Tehtaassa on kaksi tuotantokäytössä olevaa kartokikonetta ja yksi käytöstä poistettu kartonkikone. Koneiden leveydet ovat leveimmillään 3330 mm, nopeudet max. 500 m/min ja lopputuotteen neliömassa 170–400 g/m². Tehtaalla on lisäksi kaksi rullainta ja kuusi arkkileikkuria. Tehtaan kapasiteetti on 205 000 tonnia vuodessa (kolmella koneella oli noin 260 000 tonnia vuodessa).Tehdas on perustettu vuonna 1865 ja se kuuluu metsä board-konserniin.
Tehdas lopetti oman hiomon tuotannon kesällä 2004 ja tuo tarvittavan massan M-realin muilta tehtailta
Tuotanto prosessiin kuuluu kartongin teko ja sen valmistusprosessiin kuuluu, että sekoitetaan sopivasti valitut ja käsitellyt raaka-aina komponentit vesipitoiseksi massaseokseksi, levitetään seos tasaisesti massarainaksi. Sekä lujitetaan rainaa poistamalla siitä vettä suottamalla. Kartongin valmistus on jatkuva prosessi, jonka lopputuote on valmis jälkikäsittelyprosesseja varten.
Raaka-aineita on kuidut(jotka ovat tärkeimmät raaka-aineet), täyteaineet, liima-aineet, kemialliset lisäaineet ja päällystysaineet.

UPM Tervasaari tarrapaperitehdas

Eli kävimme UPM:n tervasaaren tarrapaperitehtaalla ja tutuistuimme tehtaaseen aika hyvin. Saimme nähä paperikoneet ja myös monta paperirullaa ja työ tiloja. Saimme myös tietoa työpaikan historiasta ja kuinka monta ihmistä siellä työskentelee tällä hetkellä. Saimme pienen vierailija perehdytyksen alussa ja saimme tietää, mitä UPM:n tervasaaren tehtaalla piti käyttää. Tarvittavat turvavälineet tehtaan tiloihin pääsemiseksi olivat : suojalasit, korvanapit/suojaimet, työtakki/liivi. Saimme tämän jälkeen opastuksen tiloihin, jossa tehtaasta kerrottiin yleensä. Sen vuosituloista, päivä paperin määrästä jne. Saimme myös hyvän tarjoilun, joten tätä ajatellessa siellä oltiin valmistauduttu hyvin meidän tuloon. Saimme paikasta hyvän kokemuksen tästä tehtaasta. Kun olimme saanet tarvittavat tiedot menimme työtiloihin ja valvomoon. Täällä näimme kuivapään ja märkäpään ja valvomon, josta nähdään kaikki koneet jota siellä katsotaan ja valvotaan. Näimme myös jotain paperirullia nostettavan ja saimme tietää, että yksi paperirulla painaa noin 40000tonnia eli aika paljon. Otimme myös kuvan yhden paperirullan vierestä, josta sai vain ottaa kuvia siinä tehtaassa. Muualla ei siis saanut ottaa kuvia. Saimme myös tietää heidän vuosi-vapaa päivistä ja tämän lisäksi saimme tietää, että he tekevät 4 aamua 4 iltaa ja 4 yötä jossa on yksi vapaa-päivä jokaisen vuoron välissä, sitten tulee 6 päivää vapaata. Kokonaisuudessa tutustuminen oli hyvä.

Päättötyöt

Hän sai insinööripalkinnon siitä työstä. Hän sai myös toimistohuoneen ja sai lisäksi tutustua tehtaaseen yleisimmin,kuin vain pituusleikkurin osalta. Hän sai myös konemestarin paikan vuodeksi.

Työhaaveita

No haluaisin johonkin mikä on lähellä omaa kotipaikkaa esim. Lielahti,Rahola,Lamminpää,Tesoma alueella. Nämä paikat ovat lähimpänä. Tottakai paikka jossa on hyvä ilmapiiri jne jne olisi mukava kanssa. Ainakin Lielahdessa pitäisi olla niitä paikkoja kuten se dsmith.